Helsinki Challenge -projektimme Higher Education Unbounded päämääränä vuonna 2015 on ollut pohtia, mitä tarkoittaa demokraattinen yliopisto-opetus. Projektimme on synnyttänyt kiihkeää keskustelua Matti Apusen kolumnin (HS 16.6.2015) myötä. Olemme yliopisto-opettajina ja tutkijoina kansainvälisissä yhteyksissä joutuneet törmäämään erilaisiin poliittisiin rajoitteisiin siinä, mitä aiheita on sallittu käsitellä ja millä tavoin. Samaan aikaan olemme liian pitkään itseriittoisina tuudittautuneet siihen, että ongelmia on vain muualla ja demokratia meidän yliopistojärjestelmämmekin sisällä on itsestäänselvyys.
Päätimme tutkia asiaa, ja hankkeemme kyselylomakkeeseen vastasi maalis-huhtikuun aikana Helsingin yliopiston 95 opettajaa (49 miestä ja 46 naista) jokaisesta tiedekunnasta. Heistä 57 prosenttia edusti perusopettajakuntaa (professoreita ja yliopistolehtoreita) ja vanhempia tutkijoita. Kysely sisälsi 14 eri kohtaa ja siinä tiedusteltiin muun muassa, miten opettajat ymmärtävät tabuja ja ovatko he törmänneet tabuihin tai sellaisiin aiheisiin, joista ei voi puhua tai joita ei voi tutkia tai opettaa. Selvitimme myös, jos ovat törmänneet, minkä tyyppisiä aiheita ne olivat ja miten he suhtautuivat tällaisiin tilanteisiin. Kysymyksiä oli määrällisiä ja laadullisia, kysely toteutettiin eettisiä periaatteita kunnioittaen. Samassa yhteydessä kyselyyn osallistujilla oli mahdollisuus ilmoittautua syvähaastatteluun. Vastausten analyysi on meneillään ja tulemme täydentämään sitä yhtäältä haastatteluin sekä laajentamalla saman kyselyn syksyllä. Vastaavaa tutkimusta olemme suunnitelleet toteutettavaksi muuallakin mm. Euroopan eri osissa ja Lähi-idässä, jotta saisimme kansainvälistä vertailua aiheesta.
Paljon puhuvaa on, että aihe oli niinkin herkkä, että hankkeemme on nimettömästi leimattu epätieteelliseksi ja tarkoituksenhakuiseksi , toiset taas latistivat sen mustavalkoiseksi yhden totuuden oikeisto–vasemmisto -mutapainin välineeksi. Näyttää vahvasti siltä, että juuri tällaista tutkimusta Suomi tarvitseekin.
Higher Education Unbounded –projekti
Katalin Miklossy, Minna Hakkarainen, Suvi Kansikas, Anne Nevgi, Emilia Palonen
Higher Education Unbounded! 
Moi,
miten Apunen sai tietoonsa keskeneräisen tutkimuksenne tiedot yksityiskohtineen? Onko nämä yksityiskohdat saatavilla muullekin yleisölle ennen kuin olette analysoineet niitä? Pitävätkö Apusen tekemät analyysit paikkaansa ja vastaavatko ne teidän tuloksianne, joita ei ilmeisesti ole vielä olemassa?
LikeLike
Higher Education Unbounded –projektin vetäjänä haluan valottaa Matti Apusen Helsingin Sanomissa 16.6.2015 julkaistun kolumnin informaatiotaustaa, joka on kiinnostanut monia meihin yhteydessä olleita.
Olen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin, eli Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija. 6.5.2015 esittelin projektiamme ja sen keskeistä innovaatiota WeQ Pedagogy:a Aleksanteri-instituutin neuvottelukunnalle. Apunen on tämän neuvottelukunnan jäsen. Pidin lyhyen esityksen projektimme tavoitteista, toimintasuunnitelmasta, tämän innovaatiomme pilotoinnista Tbilisissä kansainvälisen opetusyhteistyön puitteissa sekä myös hiljattain Helsingin yliopistolla suoritetusta tabukyselystä, joka liittyy projektimme ydinagendaan, eli yliopisto-opetuksen demokraattisuuden edistämiseen.
Korostin esityksessäni, että kyselyyn saamamme vastaukset ovat parhaillaan analysoitavina ja tutkimus todennäköisesti valmistuu vasta myöhemmin kesällä. Vastailin neuvottelukunnan esittämiin yleisiin, projektin ideaa koskeviin kysymyksiin, sitten tilaisuus olikin ohi. Matti Apunen soitti minulle parin päivän kuluttua ja kysyi tarkennuksia projektista, sen taustoista (eli siitä, mistä tällainen idea projektiin on lähtöisin), pilottihankkeesta, projektin tavoitteista, demokratia-aiheesta ja myös yliopistolla tekemästämme kyselystä. Kyselyyn liittyen kerroin Apuselle esimerkinomaisesti joitain alustavia tuloksiamme.
Näitä tuloksia olemme esitelleet jo hankkeen aikana muissakin yhteyksissä, esimerkiksi Kasvatustieteen historian tutkimuksen päivillä 16.4.2015 Tieteiden talossa. Kerroin lisäksi Apuselle, että itse olin kehittänyt muutama vuosi sitten Lähi-itää käsittelevää kurssiani varten debattiformaatin, koska koin että yliopistossamme tarvitaan paljon monipuolisempi lähestymistapa tämän ja myös muiden kansainvälisten konfliktien opetukseen. Tätä aihetta ja myös debattiformaattia olen vastaavasti esitellyt Opettajien Akatemian järjestämässä yleisötilaisuudessa ’Opetuksen aarrearkkujen avaaminen’ 12.5.2014.
Haluan korostaa, että kyselyyn saatu aineisto on rikas ja monipuolinen, ja siinä nousee esiin hyvin erilaisia aiheita. Me emme itse julkaise aineiston osia tarkoitushakuisesti. Emme myöskään julkaise luottamuksellisesti keräämäämme aineistoa ylipäänsä ennen kuin olemme saaneet sitä rauhassa täydentää ja tutkia, tieteen eettisiä sääntöjä kunnioittaen.
Matti Apunen ei ole siis nähnyt kyselyä tai saamiamme vastauksia, vaan hänen tietonsa perustuvat vain minulta saamiinsa tietoihin, joita olemme esitelleet julkisesti myös muilla foorumeilla. Se, mitä Matti Apunen tästä monipolvisesta aiheesta ja pitkästä puhelinkeskustelustamme on sitten päättänyt nostaa esille, on hänen valintansa ja näkemyksensä.
Tiedettä on aina tulkittu erilaisin tavoin poliittisia agendoja varten, jolloin ne etääntyvät alkuperäisestä kontekstista ja intentioista
Minä, sekä hankkeemme muut tutkijat, käymme mielellämme keskustelua yliopistosta sekä sen yhteiskunnallisesta tehtävästä, hankkeemme avulla ja tutkimuksemme tuloksien kautta. Keskustelunavauksia ja palautetta toivomme tänne sosiaaliseen mediaan – Käykäämme keskustelua avoimesti ja rohkeasti vaikeistakin aiheista.
Katalin Miklóssy
LikeLike